Kaupungistumisen trendi on ollut vahva niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla jo kymmenien vuosien ajan. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle.
Koronavuoden aikana olemme saaneet lukea useita lehtiartikkeleita maalle muuttaneista kaupunkilaisista ja siitä, kuinka korona-ajan tuoma etätyöbuumi vaikuttaa asuinpaikkavalintoihimme.
Nämä kaksi trendiä kuulostavat ristiriitaisilta, joten kysyimme, mitä todellisuudessa on tapahtunut vuoden 2020 aikana.
Oletko myymässä asuntoasi? Kilpailuta kiinteistönvälittäjä ja löydä paras hinta-laatusuhde.
Aluekehittämisen asiantuntijan näkökulma: mihin ihmiset muuttavat
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Timo Aro tviittaa ahkerasti muuttoliikkeestä. Hänen graafeistaan ja taulukoistaan saa hyvän kuvan siitä, mihin ihmiset muuttavat. Olemme poimineet tähän muutamia esimerkkejä Aron tuottamista tiedoista syksyltä 2020.
Ensimmäiseksi voimme tarkastella kaupungistumista. Aron kokoamien lukujen mukaan kaupungistumisen trendi ei ole taittunut. Muuttajista 77% on edelleen suunnannut kaupunkimaisiin kuntiin ja vain 10% maaseutumaisiin kuntiin. Niinpä näyttäisi siltä, että koronan tuomista muutoksista huolimatta valtaosa suomalaisista pitää kaupunkia edelleen huokuttelevimpana vaihtoehtona.
Seuraavaksi voimme tarkastella mihin kuntiin on muuttanut eniten ihmisiä. Alla näkyvässä grafiikassa näkyy sinisellä absoluuttiset luvut, eli kuinka monta ihmistä suosituimpiin kuntiin on muuttanut tai syntynyt. Keltaisella näkyy suhteellinen muuttajien määrä. Eniten väestö lisääntyi Helsingissä, jonka jälkeen löytyy Vantaa, Tampere, Espoo ja Oulu.
Viimeiseksi voimme tarkastella puhtaasti muuttajia. Muuttojen kannalta vuosi 2020 tarjoaa kaksi isoa yllätystä: aiemmin korkealla listalla sijainneet Helsinki ja Espoo ovat pudonneet kokonaan pois top-20 listalta. Helsingistä on muutettu pois enemmän kuin mitä Helsinkiin on muutettu, vaikka Helsingin väestö onkin kasvanut.
Ekonomistin näkökulma: mihin ihmiset muuttavat
Asuntolainoihin erikoistunut rahoittaja Hypo julkaisi marraskuussa pääekonomistinsa Juhana Brotheruksen laatiman asuntomarkkinakatsauksen. Katsauksessa käydään läpi kuluvan vuoden trendejä.
Oletko myymässä asuntoasi? Kilpailuta kiinteistönvälittäjä ja löydä paras hinta-laatusuhde.
Brotherus tunnistaa katsauksessa viisi trendiä:
- Rokoteuutinen tuo tukea kasvukaupunkien ja matkailualueiden asuntomarkkinoille
- Kaupungistuminen kestää koronan – hintanousu vahvistuu pk-seudulla, supistumista syrjäseuduilla
- Korona-ajan uudet ajurit: yliopistolliset keskussairaalat, ensiasunnon ostajat ja urbaani uudistuotanto
- Kysyntä kasvaa kasvukolmion kärjissä, kun asuntokauppa käy jopa viime vuotta vahvemmin
- Lyhennysvapaiden ensimmäinen jakso päättyy, miinuskorot pysyvät
Brotheruksen arvio on linjassa Aron esittämän datan kanssa. Kaupunkien vetovoima ei ole laantunut.
Yhteenveto
Tarkastelimme tässä kirjoituksessa koronaviruspandemian vaikutuksia ihmisten asuinpaikkavalintoihin. Katsoimme asiaa kahden asiantuntijan julkaisujen valossa: aluekehittämisen asiantuntija Aron julkaiseman tilastotiedon valossa ja asuntoluotottajan pääekonomisti Brotheruksen kokonaisarvioiden valossa.
Sekä ekonomistin että aluekehittämisen asiantuntijan arviot siitä, mihin ihmiset muuttavat, antavat saman vastauksen. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Laajasta medianäkyvyydestä huolimatta maaseudun vetovoima ei ole palannut koronavuoden aikana, eikä tässä vaiheessa näy viitteitä siitä, että näin kävisi myöskään rokotekevään jälkeen.
