Ostotoimeksianto

Tämän viikon asuntouutisissa vilahteli pitkästä aikaa susi lammasten vaatteissa. Otsikossa luki sana “ostotoimeksianto” eli käännetty välitystoimeksianto. Nopeasti ajateltuna kyseessä on myyjätahon unelmien täyttymys – tilanne, jossa ostaja maksaa välityspalkkion. Ostotoimeksianto ei kuitenkaan ole mikään uusi juttu, vaan paikkaansa vakiinnuttamatta se on keikkunut mukana jo vuosikymmeneniä. Ostotoimeksiannoista puhuttaessa pitää kuitenkin osata nähdä pintaa syvemmälle.

Ostajat valmiina

Moni menee tähän vanhaan virttyneeseen vipuun. Kyseessä on toki lähes vastustamaton vedätys. “Saanko tulla katsomaan asuntoasi – minulla on sille ostaja valmiina.” – Miksikäs ei, tervetuloa! Tarina vaan on liian usein niin, että mitään ostajaa ei koskaan ollutkaan. Ostajan löytämiseksi (asunnon myyntiin saamiseksi) välittäjä tarjoaa toimeksiantoa pettymyksen kokeneelle, mutta mahdollisuuden kiihottamalle kuluttajalle. “Ostajat valmiina”-markkinointi on hyvän välitystavan vastaista, mutta ostotoimeksiannolla se tehdään hyväksi. Laittoman ja laillisen toiminnan ero on ostajakandidaatin nimi paperissa. Ostajan löytyminen näin on epävarmaa, mutta toki olemassa. Sen sijaan toimeksiannon tarjoaminen menetetyn mahdollisuuden korjaamiseksi on liki vuorenvarmaa. Ostotoimeksiantojen tekemisen suurin syy välitysliikkeille on liian usein historiassa ollut uuden hankinnan tekeminen ostotoimeksiantojen varjolla – eikä suinkaan kohteiden myyminen ilman myyjän maksamaa välityspalkkiota.

Ostajan etu?

Kauppalehden haastattelema Huoneistokeskuksen välittäjä kertoi asiasta näin: “Aikaisemmin lähinnä varakkaat ostajat käyttivät välittäjää isojen ja kalliiden asuntojen löytämiseen. Nyt on ostotoimeksiannolla etsitty jopa kaksioita. Asiakkaat ovat hoksanneet, että tätä hyödyntämällä pääsee jonon ohi, kun talot eivät ole vielä julkisilla markkinoilla”. STOP mietitäänpä hieman… Päästä jonon ohi? Kilpailutilanteen olemassaolo ja syntyminenhän on hyvän myyntihinnan edellytys. Pakan alta ja muiden tietämättä ei ole myyjätahon kannalta paras asetelma. Näin ollen voidaan ajatella, että ostotoimeksianto todella palvelee enemmän ostajaa kuin myyjää. Koko käännetystä välityspalkkiosta voi toteutuessaankin syntyä todella iso, realisoituva tappio, kun kohteesta saadaan kilpailun puuttuessa huonompi hinta. Myyntihinnasta ne tappiot syntyvät eivätkä välityspalkkioista.

Kilpailuta perinteinen kiinteistönvälitys maksutta

Maksaja aina etusijalla

Suomen asuntomarkkina on nähnyt Iggloa, Myyntiturvaa, Blokkia ja vaikka mitä suhmurointia. Kaikissa myyjiltä riisutaan eväitä parhaan hinnan saamiseksi ja se ei ole kiinteistönvälityksen tarkoitus. Kiinteistön- ja asunnonvälittäjän eettisesti tärkein tehtävä on saada toimeksiantajalleen myymästään kohteesta paras mahdollinen hinta. Sitä ei pitkässä juoksussa saada alistamalla ammattimyynti kuluttajalle, tekemällä kuukauden toimeksiantoja saati myymällä kuormasta omille sijoittaja-asiakkaille. Ostotoimeksiannot menevät edellä mainittujen toimintatapojen kanssa samaan koriin. Ostotoimeksiannoissa välittäjiksi tulevat ostajien välittäjät ja he pelaavat ensisijaisesti ostajien pussiin. Maalaisjärkikin sen jo sanoo: “sen lauluja laulat kenen leipää syöt”.

Asuntokaupassa käydään lopulta aina myyjän pussilla – Näin on siis myös ostotoimeksiannon kohdalla. Lisäbonuksena myyjiä viedään ostotoimeksiantojen kautta myös silloin, kun ostajaa ei ollutkaan.

Kilpailuta kiinteistönvälittäjät

Lähde: Kauppalehti