Onko Nurmijärvi-ilmiö palannut? Asuntomessujen päälavalla oli viime torstaina asuntomarkkinakatsaus ja asumiseen liittyvä paneeli. Luvassa oli mielenkiintoista tietoa koronapandemian vaikutuksista asumisen trendeihin.
Mikä Nurmijärvi-ilmiö?
Kaupunkirakenteen hajoaminen tai kaupunkirakenteen hajautuminen tarkoittaa nopeaa ja paljon lisätilaa vaativaa kaupunkiseudun kasvua, jonka seurauksena väestötiheys kaupungissa laskee ja kaupungin rakenne muuttuu aiempaa väljemmäksi. Kaupunkirakenteen hajoamisen negatiivisesti latautuneena terminä on Suomessa totutusti käytetty nimitystä Nurmijärvi-ilmiö. Nurmijärvi-ilmiöstä ollaan montaa mieltä, mutta ainakin koronakevään jälkeen kehyskunnissa asuntokaupat ja asuntolainat ovat olleet kasvussa.
Välittäjät kilpailevat asiakkaista täällä
Nurmijärvi-barometri
Totuus Nurmijärvi-ilmiön olemassaoloon selviää parhaiten tarkastelemalla Nurmijärven sekä muiden pääkaupunkiseutua ympäröivien kuntien eli KUUMA-kuntien väestökehitystä. Niin kutsutun Nurmijärvi-barometrin mukaan Nurmijärvi-ilmiö tuntuu jylläävän toden teolla. Nurmijärven väkiluvun kasvu on ollut Helsingin seudun kehyskunnissa reippainta tammi-heinäkuun aikana. Kasvuvauhti on ollut erityisesti heinäkuussa huippuluokkaa. Asukasmäärän kasvulla mitattuna Nurmijärvi on Helsingin seudun kehyskuntien kärjessä 400 uudella asukkaalla. Toisella sijalla on Kerava 357 ja kolmannen sijan jakavat Sipoo ja Järvenpää 345.
Toteutuneet välityspalkkiot voi vertailla täällä maksutta
Muuttoliikettä
Nurmijärvelle oli muuttanut vuoden 2020 aikana (heinäkuun loppuun mennessä) 1 724 henkilöä. Tämä on huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna (1 491) vastaavaan aikaan. Voimakkainta Nurmijärvi-ilmiö ja Nurmijärven väestönkasvu on ollut heinäkuussa, milloin kuntaan muutti kaikkiaan 296 ihmistä. Syntyneiden luvut olivat heinäkuussa nekin KUUMA-kuntien parhaimmistoa.
Myös muissa Helsingin seudun kehyskunnissa on vetoa. Nurmijärven ilmiömäinen prosentin kasvuvauhti on kolmanneksi suurin. Alkuvuoden aikana Sipoon asukasluku on kasvanut huimat 1,6% ja Kirkkonummen 1,2%. Nurmijärven jälkeen neljänneksi eniten on kasvanut Kerava 0,9% ja viidenneksi Järvenpää 0,8 %.
Lähteet: Nurmijärven Uutiset Nurmijärvi.fi
