Välityspalkkiot

Kivi kengässä

Maanantaina uutisoitu kiinteistönvälityksen listahintojen julkistus on saanut jälleen keskustelua aikaan. Kyseessä on sama vanha laulu siitä, että välityspalkkiot ovat neuvottelukysymyksiä. Maanantaina julkistuksesta uutisoinut Helsingin sanomat uutisoi tänään uudestaan välityspalkkiosta, mutta nyt hieman eri vinkkelistä. Lukiessaan juttua ei voi välttyä ajattelemasta, että joku on masinoinut vastavedon hintavertailun aiheuttamalle keskustelulle.

Jutussa todetaan, että hinnat ovat siis päin prinkkalaa. Lääkkeeksi tarjotaan välinpitämättömyyttä! Muun muassa itse AVI:n ylitarkastaja on kaivettu jostain kertomaan, että hinnat “pitäisi” ilmoittaa. Rikkilä unohtaa tehtävänsä. Hänen tulisi sanoa, että lain mukaan hinnat “pitää” ilmoittaa. Pikku juttu, mutta ei merkityksetön. Ylitarkastaja  myös toteaa, että on hintojen joustavuus on “kuluttajan edun mukaista”. Kuluttajan edun kommentointi on kuitenkin kuluttajaviranomaisen asia ja se on linjannut asiasta näin: Välityspalkkioihin kannattaa tutustua etukäteen välitysliikkeiden nettisivuilla. Palkkion hinta pitää kertoa arvonlisäveroineen. Jos palkkiosta ei ole kerrottu mitään, välittäjä rikkoo hintamerkintäasetusta. Hinnanilmoituksen valvonta on AVI:n vastuulla. Mikäs tässä mättää?

Jutussa kerrotaan myös, että asiakkaan kannattaa säästääkseen soittaa välittäjille ja sitten pyytää arvioimaan. Kyllä kyllä, mutta mihinkäs firmaan sitä pitäisi soittaa? Kenties niihin, jotka markkinoivat eniten? Jutusta paistaa myös olettamus siitä, että halpa on huonoa. Kysytäänkö vaikka OTM LKV Linda Arvelilta (joka tekee edullisinta välitystä Suomessa 1,24%), mitä mieltä hän on tästä näkökulmasta ja yleistämisestä?

Minusta olisi viisasta kuluttajana käydä katsomassa ensin hintoja ja ennen muuta keitä paikkakunnalla toimii?

Ville Lehtinen

Kiinteistönvälityksen hinta

Hinnan ilmoittamisesta

Hintavertailun ylläpitäjänä kuulee paljon kommentteja siitä, kuinka kyseessä ovat ainoastaan listahinnat ja etteivät ne oikeastaan kerro todellisuudesta juurikaan mitään. On hyvin ymmärrettävää, että ensiajatus on tämän kaltainen. Hintoja ja hinnoittelua kollektiivisesti seuranneena ei voi kuin ihmetellä sitä työmäärää joka syntyy, kun kiinteistönvälitykset, ketjut ja yksittäiset toimijat päivästä toiseen veivaavat hintojaan ylös ja alas. Jos hinnastoilla ei olisi todenperää, niin minkä ihmeen takia kukaan vaivautuisi hintojaan muuttamaan? Toiset osaavat tinkiä ja neuvotella. Entä sitten ne, jotka nyökyttelevät silmät ymmyrkäisinä ja myöntyvät kaikkeen mitä ehdotetaan? Kuoriutuuko heidän pelastuksekseen reilu välittäjä ja sanoo, että palveluksesta ei tämän yksiön kohdalla tarvitse listahintaa maksaa? Ehkä näinkin. Minä jos kuka ymmärrän hinnoitteluun liittyviä ongelmia, mutta ei se ole vertailijan tai kuluttajan ongelma. Rehellisesti sanottuna kaikki puheet välityspalkkioiden vertailun tarkoituksettomuudesta ovat alan toimijoiden masinoimaa ja hämäystarkoituksessa suoltamaa jargonia. Pelko pois, koska soudamme kuitenkin kollektiivisesti oikeaan suuntaan. Eilen mm. OPKK tarkensi hinnastoaan jne.

Vanhan hintamerkintäasetuksen mukaan kiinteistönvälitysyritysten tuli kaikessa markkinoinnissaan ilmoittaa välityshintansa. Heinäkuussa asetukseen tuli muutos, joka kiinteistövälitysalan keskusliiton laki- ja lausuntovaliokunnan mukaan tarkoitti hinnan ilmoitusvelvollisuuden kaventumista. Hinta tulee nykyisin ilmoittaa ainoastaan yrityksen toimistossa sekä internetsivuilla. Muutos oli hyvä ja helpottaa kiinteistönvälitysyritysten markkinointia esimerkiksi paikallislehdissä. Sen sanottuani totean, että hinnan ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisessa oli ja on edelleen suuria puutteita. Yritykset jotka esimerkiksi ovat kirjoittaneet Hyvän välitystavan sopimuksen eivät kaikki toteuta toiminnassaan yhtä sen kuluttajille tärkeimmistä kohdista. Asuntojenmyynti.fi -palvelu katsoo ettei sen velvollisuus ole toimia vahtikoirana AVI:n ja KVKL:n suuntaan asian oikaisemisessä, vaan keskusorganisaation ja valvovan viranomaisen tulisi tarttua tarvittaviin toimenpiteisiin.

Ville Lehtinen