Kiinteistönvälitysalan sääntely

Maailmankuva

Kiinteistömaailman kuva on kuin Iso-Britanialla konsanaan – takana loistava tulevaisuus. Kuinka uudistua suureksi kasvaneena siten, että ei tule kansan silmissä tylsimystä?

Asian näkevät kenties myös Paavo Aunola ja kumppanit, jotka aikanaan perustivat Kiinteistömaailman uudeksi suomalaiseksi franchising-pohjaiseksi kiinteistönvälitysketjuksi. Kerran niin mielenkiintoinen ja freesi Kiinteistömaailma onkin ajautunut tilaan, jossa se on kooltaan kasvanut valtavaksi, mutta osin tyydyttymättömäksi organisaatioksi.

Huippumyyjät, kuten Saija Hakola tai Erkki Murto-Koivisto haistoivat ympäröivän inflaation, ja jo kaun sitten lipuivat kilpailijoille. Vaikka mitä selität, ovat he pääkaupunkiseudun parhaita myyntiin hankkijoita. Poissa ovat niin ikään Kiinteistömaailman web- kehityksestä takavuosien innovaattori Juha Parviainen sekä suurin yksittäinen franchising-yrittäjä Hannu Vaahtio. Mitä näille tähtipelaajille tapahtui?

Vaikka vaihtuminen onkin luonnollista kaikissa organisaatioissa, niin ulkopuolelta katsoen tuntuu ettei kaikki enää ole hyvin. Vuoden 2012 lopulla toimitusjohtajaksi A-katsastuksesta “löydettiin” Seppo Hämäläinen. Viestit kentältä eivät ole nykyjohtoa mairittelevia, vaan kielivät pikemminkin ketjuyrittäjien suuresta tyytymättömyydestä keskusyksikköä kohtaan. Suuria lupauksia ketjuun liittymisen eduista ei ole kuulemma kyetty lunastamaan. Kun Kiinteistömaailma ei tänä päivänä enää ole ainoa suuresti näkyvä Franchising-ketju, niin kukapa pääkaupunkiseudulla haluaisi taakakseen aluerajoja ja sääntöjä siitä kenelle saa myydä ja kenelle ei.

Jokainen arvonsa tunteva välittäjä haluaa menestyä ja olla osana voittavassa organisaatiossa. Sääntely tiukassa markkinassa johtaa vain siihen, että Kiinteistömaailman toimipisteiden väheneminenon todennäköistä. Tällöin liikenne esimerkiksi RE/MAX:n toiminnan suuntaan on väistämätöntä.

Ville Lehtinen

Huoneistokeskus

Mitä meinaa Huoneistokeskus?

Alan uranuurtajana Huoneistokeskus toi aikanaan nykymuotoisen kiinteistönvälityksen Suomeen. Veijo Merjamaa perusti Huoneistokeskuksen 1953 yhdessä vaimonsa Eila Merjamaan kanssa. Huoneistokeskus aloitti ensimmäisenä sisäisten koulutusten järjestämisen, alkoi palkata naisia myyjiksi ja aloitti asuntojen sunnuntaiesittelyt. Sunnuntaiesittelyt vakiintuivat jo 1950-luvun lopulla. Suomen Yhdyspankki osti vuonna 1969 20 % Huoneistokeskuksesta. 

Vakuutusyhtiö Fennia hankki seuraavana vuonna 30 % osuuden Huoneistokeskuksesta. 1990-luvun laman myötä syntyneen pankkikriisin vuoksi Suomen Yhdyspankki ja Kansallisosakepankki fuusioituivat vuonna 1995 synnyttäen Merita Pankin. Samalla fuusioitiin pankkiryhmittymiin sidoksissa olleet Huoneistokeskus ja Huoneistomarkkinointi, jotka olivat tuolloin Suomen kaksi suurinta kiinteistönvälitysyritystä. Kun Huom! laman myötä siirtyi syrjään toimitilavälitykseen ja myöhemmin katosi kiinteistönvälityskentältä kokonaan, niin vähänpä tiedettiin tulevasta ja siitä kuinka runsas kaksikymmentävuotta myöhemmin nykyinen omistaja Realia Group rupesi keikauttamaan Huoneistokeskuksen väkeä takaisin Huom! -brändin alle. 

Olisivatko täysautoedut ja lounassetelit viimein käyneet liian kalliiksi isännän kukkarolle? Franchising -muotoisen kiinteistönvälitysyrittämisen edut houkuttivat tiukalle talouskuurille ajautunutta suurta oranssia. Kysymys Huoneistokeskuksen jatkosta Huom! -brändin kasvaessa kuuluu, onko Huoneistokeskuksen taru maan johtavana kiinteistönvälitysyrityksenä tullut toistaiseksi tiensä päähän? Ainakin selvää volyymin diskonttausta on ollut näkyvissä ja vaikka johonkin nostetaan uusikin konttori, niin sillä ei ole mitään merkitystä kun Realia päättää suurista linjoistaan.

Ville Lehtinen

Asunnon myynti Helsingissä

Asunnon myynti Helsingissä

Se oli sitä vanhaa aikaa, kun minäkin kävelin jekut mielessä (asunnon myynti Helsingissä) valokuvaamo Nyblinille. Sinne Keskuskadun ja Pohjois-Esplanadin kulmaan, jossa jo vuosikymmeniä oli kuvattu muiden muassa Helsinkiläisiä asuntokauppiaita.

Kun astuin valokeilaan, neuvottiin minua kallistamaan päätä, jotta saataisiin luottamusta herättävä ilmestys. Vinopäisyys kiinteistönvälittäjien valokuvia kummastellessa onkin yleinen ja hauska havainto. Kysymys kuuluu, että ketä, mitä ja ennen kaikkea miksi pitää niin kovin koettaa vakuutella.

Kun kiinteistönvälityshintojen kansallinen vertailupalvelu julkaistiin, kommentoivat eräät alan ammattilaiset kommentoivat, kuinka kyseessä ovat ainoastaan listahinnat, eivätkä todelliset komissiot. Mitä tämä kertoo meille kuluttajille alan hinnoittelusta ylipäänsä? Hehän ilmiantavat samalla etteivät heidän ilmoittamansa palveluhinnat olekaan niitä oikeita? Mitäs hinnoittelua se sellainen on ja mistä se johtuu? Sehän taitaa olla maan tapa!

Kiinteistönvälityspalvelut ovat yksittäisen kansalaisen elämän suurimpia palveluostoksia ja siksi niiden hinnoitteluun ja ilmoitteluun tulee suhtautua vakavasti puolin ja toisin. Tässä mielessä joidenkin harrastama kiinteä hinnoittelu on huomattavasti selkokielisempää, koska siinähän tiedät mistä maksat ja kuinka paljon. Itse en suostunut aikanaan poseeraamaan pää kenossa!

Ville Lehtinen